Ero kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen arvioinnin välillä

tutkijat ovat vuosien saatossa kehittäneet lukuisia menetelmiä ja välineitä, joiden avulla tietoa voidaan kerätä ja arvioida. Kahdessa menetelmässä tietoja arvioidaan joko määrällisesti tai laadullisesti. Joidenkin mielestä kvantitatiiviset ja laadulliset arviointimenetelmät ovat molemmat hyödyllisiä, kun yrität ymmärtää tiettyä lopputulosta tai tietoa.

kvantitatiiviset

kvantitatiiviset havainnot tehdään tieteellisin välinein ja mittauksin. Tulokset voidaan mitata tai laskea, ja kenen tahansa muun henkilön, joka yrittää kvantitatiivisesti arvioida samaa tilannetta, pitäisi päätyä samoihin tuloksiin. Esimerkki kvantitatiivisesta arvioinnista olisi ”tänä vuonna yrityksellämme oli yhteensä 12 asiakasta ja se toteutti 36 eri projektia yhteensä kolmesta projektista asiakasta kohden.”

kvalitatiivinen

subjektiivisempi kuin kvantitatiivinen arviointi, kvalitatiivisilla havainnoilla tarkoitetaan tieteessä mitä tahansa viittä aistia käyttäen tehtyä havaintoa. Koska ihmiset päätyvät usein erilaisiin tulkintoihin käyttäessään vain aistejaan, laadullista arviointia on vaikeampi toistaa tarkasti; kaksi samaa asiaa arvioivaa yksilöä voi päätyä erilaisiin tai ristiriitaisiin tuloksiin. Tutkimuksessa ja liiketoiminnassa kvalitatiiviseen arviointiin voi sisältyä arvovalintoja ja tunnereaktioita. Vastaava esimerkki laadullisesta arvioinnista on ” yrityksemme loi viime vuonna visuaalisesti vakuuttavampia projekteja kuin tänä vuonna.”

käyttötarkoitukset

sekä kvalitatiivisella että kvantitatiivisella arvioinnilla on käyttötarkoituksensa useilla eri aloilla. Tieteessä molemmat voivat olla tärkeitä, kun arvioidaan kokeellisia tuloksia tai päätetään, minkälaisen hypoteesin keksii, vaikka kvantitatiivinen arviointi on joskus arvokkaampaa muille alan toimijoille. Kvalitatiivista ja kvantitatiivista arviointia voidaan käyttää myös liiketoiminnan tuloksellisuuden ja tavoitteiden asettamisen arvioinnissa. Muita kvalitatiivista ja kvantitatiivista arviointimenetelmää yleisesti käyttäviä aloja ovat soveltavat tieteet, psykologia, antropologia ja sosiologia.

hyödyt

sekä kvantitatiivisilla että kvalitatiivisilla arviointimenetelmillä on etunsa, joskin toinen on yleensä soveltuvampi kuin toinen kussakin tilanteessa. Kvantitatiivinen arviointi voi auttaa poistamaan ihmisen harhaa tilastosta, mikä tekee siitä luotettavamman kuin mikään laadullisesti kerätty tieto. Näin ollen tarkkoihin määrällisiin arvioihin voidaan luottaa totuutena. Laadullisiin arvioihin voi sisältyä myös totuuksia, mutta niihin on vaikeampi päästä, eivätkä arvioijat välttämättä aina ole samaa mieltä. Silti laadullinen tieto on korvaamatonta juuri siksi, että siihen liittyy inhimillistä vuorovaikutusta ja tulkintaa. Monet alat tarvitsevat tätä tulkintaa päättääkseen, miten edetä tai arvioidakseen menneiden ja tulevien tietolähteiden arvoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.